Matematiikka, fysiikka ja kemia
Ryhmätehtävät:
1. Miten TVT:tä voi hyödyntää tunti-, vertais- tai kurssiarvioinnissa?
TVT:tä voi hyödyntää kyselyjen tekemisessä, pohjatietojen kartoittamisessa ja ideoiden keräämisessä ja jakamisessa muiden kanssa.
2. Miten tietokoneita / digivälineitä voi käyttää opetuksen tukena? Miten BYOD- ajatusta (Bring your own device) voi hyödyntää opetuksen tukena?
Kännyköihin voi ladata sovelluksia ja käyttää oppitunneilla. Oppitunnit voi jatkua kotona sopivien ohjelmien avulla. Oppitunneilla voi tehdä tallenteita, joita oppilaat voivat katsoa myöhemmin.
3. Kerätkää hyviä vinkkejä ja ehdotuksia seuraavista
- ohjelmat / appsit / sovellukset
Google Formsiin saa kyselypohjaan monivalintakysymykset, videot ja kuvat
Socrativeen saa monivalinnat, avokysymykset yms.
AnswerGardenia voi käyttää esim. lähtötietojen kartoittamiseen
Todaysmeet
GoogleDriveen palautettavia viikkotehtäviä yms.
- oppikirjan tuottajien materiaalit / oppimisympäristöt
Kotitehtävien ja harjoituskokeiden malliratkaisut
Fysiikan/kemian demovideot
- verkkosivut, videokanavat / kuvapankit
MaFyNetti
Opetus.tv
Khan academy
- some, oppimispohjat (moodle, pedanet jne) ja pilvipalvelut
GoogleDrive, Dropbox ja Wuala
4. Mitä uusia ajatuksia, ideoita ja kysymyksiä nousi Annen esityksestä?
Miten on varaa tuottaa nettiin materiaalia?
Aikaresurssin puolesta: sama suunnitteluaika käytettynä niin, että opetuksen tukiaineistot menevät suoraan digimuotoon, nettiin.
Ihmisresurssin puolesta: kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, jotain kollegan kanssa, jotain oppijoitten kanssa yhdessä, jotain valmiina netistä, sisältöjen löytäminen joukkoistettu nettiverkostoihin tai oppijaryhmälle. Verkon kautta saa kommentteja ihmisiltä ja voi parantaa omia tuotoksia. Virheiden ja puutteiden näkyväksi tulemisen voi ymmärtää hyötynä: jos joku huomaa sellaisia, tilaisuus korjata ja oppia.
Palvelujen käyttämisen puolesta: maksuttomien ja luotettaviksi havaittujen palvelujen käyttäminen, aika ajoin varmuuskopiot omalle koneelle ja oman koneen varmuuskopiointi kunnossa.
Sisällöntuotannon osalta: Oppisisällöt sellaisena, kuin niitä opetuksen tukena käyttää, eivät ole (yleensä) kauppatavaraa, mutta julkaisemalla sisältöjä netissä voi saada hyvää kokemusta sisällöntuottajana, nettimainetta ja verkostoja. Monet opetuksen tueksi tuotetut sisällöt eivät ylitä teoskynnystä eivätkä ole mitenkään ainutlaatuisia. Enemmän opettaja hyötyy jakaessaan, jos verkosta löytyy edes kourallinen samoin tekeviä, kaikkien käytettävissä oleva sisältövalikoima kasvaa. Käyttöoikeuksia voi säädellä joko niin, ettei anna muille oikeuksia sisältöihin tai niin, että lisenssoi. Vain harvoilla oppialoilla sisällönmyynnillä saa mainittavaa tuloa. Jos tuloa on oletettavissa, ei tietenkään kannata julkaista avoimesti saataville. Toisaalta myös myytäviä oppisisältöjä voi markkinoida julkaisemalla maksuttomasti osan aineistoa.
Kuka maksaa tehdyistä materiaaleista?
Suunnittelutyö kuuluu työaikaan. Mitä enemmän aineistoa on digitaalisessa muodossa, sitä helpompi sitä on päivittää ja muokata uusille kursseille. Lisätyö kuuluu ainoastaan virtuaalisten ympäristöjen käyttöönottovaiheeseen. Kun siirryin tekemään oppisisältöjä wikiin ja lopetin monistamisen, wikin editointi vei suunilleen saman ajan kuin monistaminen kaikkine jonotuksineen ja kopiokoneen kanssa temppuiluineen. Olen dokumentoinut yhden tällaisen wikiprosessin yhden lukiokurssin osalta: http://psyka5.blogspot.fi/ Dokumenttiblogi pitää lukea lopusta alkaen, jos haluaa seurata, miten homma eteni. Ensimmäisen oppitunnin aloitin wikillä, jossa oli yksi sivu ja siinä ops. Wiki on karttunut usean vuoden ajan http://psyka5.wikispaces.com/
Oppimisympäristöä pitää laajentaa. Mitä hyötyä tästä on meille juuri nyt??
Ensisijaisena pitäisin oppijan motivaatiota, oppimista tukevaa työskentelyä, eväiden antamista jatko-opintoja ja työelämää varten. Sekä elinikäinen että elämänlaajuinen oppiminen ei ole pelkkää sanahelinää, vaan nyt ja jatkossa ihan jo pelkästään hyvän elämän ja arjesta selviämisen sekä itsensä ja mahdollisen perheensä elatuksen vuoksi ihmisen on osattava oppia asioita monilla tavoilla. Oppiminen ei rajoitu luokkahuoneisiin eikä muodolliseen koulutukseen. Oppimisen kyky ja halu on nuoren pääomaa elämää varten.
Onko väline tärkeämpi kuin itse asia?
Välineet ovat välineitä, mutta niillä on merkitystä. Opetuksen kehittämisessä ja opetusteknologian käytössä on hoettu: pedagogiikka edelllä. Toisaalta, kun teknisiä välineitä tulee, niiden haltuunotto vie aikansa ja siinä vaiheessa väkisinkin osa oppimisaikaa menee itse teknologiaan ja välineeseen. Myös kieli ja käsitteet ovat välineitä (vrt. Vygotsky). Ei ihminen pääse myöskään vieraalla kielellä kunnon vuorovaikutukseen ennen kuin näkee vaivaa ja opettelee edes jonkunlaisen sanaston, ääntämisen, kielenkäytön ja kieliopin.