Biologia ja maantieto
Ryhmätehtävät:
1. Miten TVT:tä voi hyödyntää tunti-, vertais- tai kurssiarvioinnissa?
Aina ei ole aikaa arvioida tai ryhmäkoko on niin suuri, että yksittäistä opiskelijaa ei ehdi arvioida ainakaan joka tunti. Biologiassa ja maantieteessä on jo opsin velvoittamana niin paljon asiaa, ettei millekään "ylimääräiselle" ole aikaa.
Wilman "hymynaama"-arviointia käytetään ja voi kirjoittaa syyn hyvälle palautteelle.
Kurssiarvioinnissa palautteen voi antaa suoraan oppimisympäristöön, esimerkiksi kartografian kurssilla PaikkaOpin työkirjaan.
Vertaisarviointia voisi hyödyntää isossa ryhmässä alustalla, johon ei tarvitse kirjautua ja joka on anonyymi. Esim. Aluetutkimus-kurssilla voisi antaa palautetta esitelmistä esim. Pedanetissä. Opiskelijoille pitää opettaa rakentavaa palautteen antamista ja palautteen aiheet. Esim. arvioidaan tutkielman asioiden välisiä riippuvuussuhteita.
Esim. yo-kokeisiin harjoittelu Meetingwordsillä mahdollistaa vertaisarvioinnin ja pisteyttämisen.
2. Miten tietokoneita / digivälineitä voi käyttää opetuksen tukena? Miten BYOD- ajatusta (Bring your own device) voi hyödyntää opetuksen tukena?
- Pikaiseen tiedonhakuun.
- Kuvaamiseen ja videointiin ja niiden lisääminen työraportteihin, tutkielmiin ym. esim. biologian työkurssilla.
- BYOD-hyödyntämistä vaikeuttaa se, että kaikki sovellukset eivät toimi kaikilla laitteilla, esim. PaikkaOpilla ja Androidilla/Applella on yhteensopivuusongelmia (tätä kirjoittaessa).
- Digikirjat.
- Ylioppilaskirjoituksiin harjoittelu (sähköiset kirjoitukset 2016 tulee maantieteeseen).
- Kännyköiden paikannusominaisuus, käyttäminen laskimena, sanakirjana ja tietokirjana.
3. Kerätkää hyviä vinkkejä ja ehdotuksia seuraavista
- ohjelmat / appsit / sovellukset
- oppikirjan tuottajien materiaalit / oppimisympäristöt
- verkkosivut, videokanavat / kuvapankit
- some, oppimispohjat (moodle, pedanet jne) ja pilvipalvelut
- Paikkaoppi
- Pedanet
- Google Drive
- Yle Areena, Yle Oppiminen (entinen Opettaja-tv)
- YouTube ongelmallinen tekijänoikeuksien vuoksi
>> Opiskelijat voivat omatoimisesti käyttää YouTubea. Ainut ongelmallisuus on, että perinteisellä YouTube-luvalla julkaistuja videoita ei voi ilman tekijän lupaa näyttää oppitunnilla. Tekijältä luvan voi saada hyvinkin helposti (olen itse saanut). Nykyisin YouTubessa julkaistaan videoita myös CC-lisenssillä, tämä näkyy videon Tiedot-kohdasta (pitää klikata Lisää tietoja näkyviin). TeacherTube kannattaa muistaa, esim. tiedekanava http://www.teachertube.com/videos.php?cat=19&sort=most_recent&time=all_time&seo_cat_name=
Khan Academy Biologia https://www.khanacademy.org/science/biology
- Luontoportti.fi, Geologia.fi ja paljon muita sivuja: Luma-keskus...
- Facebookin BMOL-sivu ja oppimateriaalinjako-FB-sivu
- Google Earth
4. Mitä uusia ajatuksia, ideoita ja kysymyksiä nousi Annen esityksestä?
- Millä ajalla tämän kaiken tai edes osan ehtii opiskelemaan ja sisäistämään ja valitsemaan olennaisen? (Se vuoden virkavapaa ei olisi hullumpi...)
Ihmiset oppivat asioita eri tahtiin. Alku voi olla TVT:n kanssa työläs, mutta homma helpottaa. Hyvin monissa ammaterissa edellytetään tänä päivänä teknologian käyttöä. Asiasta pitää keskustella työyhteisötasolla ja kehityskeskusteluissa. Ope.fi I -taitotason osaamisen saavuttaminen pitäisi hoitaa koulutuksen ylläpitäjän toimesta.
Jutun juoni on kuitenkin siinä, että mikään järjestetty ja maksettu koulutus tai opintovapaa ei riitä, mutta jos oma kiinnostus on aito, näitä asioita oppii. Erityisesti pitää huomata, että opetusteknologia on hyvin paljon käytännön osaamista. Koulutusten opit valuvat hukkaan, jos opittua ei ota käyttöön.
Vertaisoppimisen piireistä ja kollegaopastamisesta on hyviä kokemuksia. Esimerkiksi muutamissa kaupungeissa käytetyt näytetunnit ovat saaneet kiitosta. Kun käytänteita avataan opettajalta opettajalle, turhat tekniset häiriötekijät jäävät pois ja mennään suoraan asiaan.
Käytimme omassa koulussa pitkällä tähtäimellä (useita vuosia) yhdessä oppimiseen opintokerhoa. Suunnittelimme askel askeleelta, mitä pitäisi oppia. Kerran kuussa kokoonnuimme tunnin verran opettelemaan porukalla niitä listattuja asioita.
TVT:n käyttöä ei tarvitse aina ajatella suurena massiivisena asiana, vaan pienenä rikastavana asiana. Alalla kuin alalla tänä päivänä esimerkiksi tiedonhaku on tärkeää ja siinä netti yksi keskeisistä lähteistä (tietosanakirjoja ei enää paineta).
- Millä ajalla ehtii käyttää tunnilla mielekkäästi TVT:tä? Esim. solu- ja perinnöllisyystieteen kurssilla opettajajohtoista opettamista tarvitaan enemmän kuin esim. ympäristöekologian kurssilla.
Biologian opetuksessa Juha Kuusela http://www.kuusela.com/juha-kuusela.html Sipoon lukiossa on vuosien ajan käyttänyt käsitekarttatyöskentelyä (sähköisiä miellekarttoja). Juha varmasti kertoo mielellään metodeista ja tuloksista.
Opetusteknologia ei ole itsetarkoitus, jota pitäisi erikseen tunkea joka paikkaan. Mielekäs työskentely voi rikastua teknologian tuella, mutta sitä voi tehdä myös monin tavoin muutenkin.
Solubiologiassa oppijan ongelmana on dynaamisen mikromaailman hahmottaminen. Tässä esimerkiksi omien mallien rakentaminen eri tekniikoilla auttaa luomaan mentaalinen malli, johon sitten muu tieto ankkuroituu.
Simulaatioita löytyy, voivat olla apuna asioiden havainnollistamisessa. Esim. miljoonia LUMA-simulaatioita http://phet.colorado.edu/
Opetus-tv:n videoitten kanssa http://opetus.tv/biologia/solubiologia-ja-perinnollisyys/ voi kokeilla vaikka Flipped Classroomia: kotitehtävänä videon katselu, oppitunnilla syvennytään tehtävien tekemiseen ja opettaja on apuna eikä siis päin vastoin (oppija yksin tehtävien kanssa kotona).
- Kivoja esimerkkejä Annen esityksessä olivat ohjelmat, joihin opiskelijan ei tarvitse kirjautua. Ne ovat käytännöllisiä, kun ei tarvitse muistella salasanoja ja käyttäjätunnuksia.