Authors

Latest text of pad n64vtQjS0H
Saved Oct 14, 2013
Ruotsi
Ryhmätehtävät:
 
1. Miten TVT:tä voi hyödyntää tunti-, vertais- tai kurssiarvioinnissa?
- opiskelijoiden antama arviointi kurssista Wilmassa
- tunnilla tehdyt tehtävät sekä annetut kotiläksyt näkyvät Wilmassa
 
2.     Miten tietokoneita / digivälineitä voi käyttää opetuksen tukena?   Miten   BYOD- ajatusta (Bring your own device) voi hyödyntää opetuksen  tukena?
- yksi tai kaksi oppilasta, jotka ovat jo tehneet omat tehtävänsä, voi mennä koneelle harjoittelemaan esim. kielioppitehtäviä/hakemaan netistä tietoa jne
- opiskelijoiden kokemuksia digikirjoista tähän mennessä (käytössä vasta muutamilla ruotsinopiskelijoilla): hankala ja epävarma käytettävyys, ei aina aukea, lisenssin määräaikaisuus
 
3. Kerätkää hyviä vinkkejä ja ehdotuksia seuraavista
- ohjelmat / appsit / sovellukset
 
- oppikirjan tuottajien materiaalit / oppimisympäristöt
- Sanomapro:n oppimisympäristö hyväksi havaittu: 
hyvät esitysmateriaalit ja mahdollisuus tallentaa omia tiedostoja
hyviä lisämateriaaleja opiskelijoille
Opiskelijoille tarkoitettujen kirjakohtaisten lisämateriaalien laadinta on nähdäksemme enemmän kustantajan kuin opettajan tehtävä, siitähän lisenssissä jo maksetaan.
 
- verkkosivut, videokanavat / kuvapankit
sieltä löytyy esim. tietoa ja kuvia esim. Oslon nähtävyyksistä
- sanomalehdet (esim. kurssilla "svenska med glädje")
- Nordenquiz
- ajantasalla olevaa materiaalia mahdollista laittaa oman koulun verkkosivulle esim. leirikoulumatkoilta
- Facebook: Victor treenaa svenskaa, Senja opettaa sinulle ruotsia
- opiskelijat pitävät yhteyttä ystävyyskoulun opiskelijoihin esim. fb:ssa/sähköpostitse
 
- some, oppimispohjat (moodle, pedanet jne) ja pilvipalvelut
- Moodlea testattu RB1-kurssilla; hyvä pohja esim. lisämateriaaleille
- Pedanetissä esim. kuvia vaihtoprojekteista
- Skydrivea käytetty omien tiedostojen tallennukseen
 
4. Mitä uusia ajatuksia, ideoita ja kysymyksiä nousi Annen esityksestä?
- mahdollisuuksia on paljon, tarvitaan aikaa 
- kehitys nopeaa
- sosiaaliset kirjanmerkit - hyvä idea
- työn perustehtävä ei saa unohtua, tekniikka ei saa olla itseisarvo
Tuon kaltaisessa lyhyessä esittelyssä, joka oli pyydetty nimen omaa somen opetuskäytöstä, syntyy helposti vääristynyt kuva. Arjen työssä teknologian opetuskäyttö sulautuu työskentelyyn. Se mahdollistaa asioita, joitakin jopa niin, että muilal keinoin ei samallaista oppimiskokemusta voi saavuttaa. Asioita voi oppia hyvin monilla erilaisilla tavoilla. Teknologian käytössä pitää olla aina harkintaa ja valikointia. Valikoinnin perusteita ovat esimerkiksi mielekkyys, merkityksellisyys, motivoivuus, tiedonalaan sopiva tiedonrakentelu, taitoaineessa taidon oppimista tukevat sisällöt ja apuvälineet, oppijan omaan maailmaan kiinnittyminen.
 
Miikka Salavuon Sosiaalisen median pedagogiikan miellekartta on hyvä apuväline valikointiin (ei haittaa, vaikka on jo useita vuosia vanha) http://miikkasalavuo.fi/2010/11/29/sosiaalisen-median-pedagogiikan-miellekartta/ (Sama jäsennys diaesityksenä http://www.slideshare.net/msalavuo/sosiaalisen-median-pedagogiikan-miellekartta )
 
- ylioppilaskirjoitukset säätelevät melko paljon oppitunteja ja ajankäyttöä
Kun asiat opitaan hyvällä tavalla, yo-koekin sujuu. Yo-tutkinto on tärkeä etappi. Keskustelua on käyty ja käydään kuitenkin siitä, miten paljon sen olisi järkevää säädellä lukio-opetusta ja varsinkin luoda kiirettä ja ylläpitää läpikäymisen pedagogiikkaa? Yo-tutkinnon lähes ainoa merkitys on korkea-asteen porttien avaaminen. Missä yo-tutkintoa tarvitaan? Itse en ole tarvinut sitä elämässäni näinä 32 vuotena, kun minulla se on ollut, vielä kuin yhden kerran, yliopiston hakukelpoisuuteen. 
 
Mielenkiintoista on toki nähdä, miten uusi yo-tutkinto muotoutuu ja mikä sen rooli tulee olemaan jatko-opintoihin pääsemisen kannalta ja millä tavalla ensimmäisen kerran epäonnistuja voi ottaa uuden spurtin.
 
Sirpaletiedon ongelma on todella suuri tänä päivänä. Ymmärtävä oppiminen ja oppimisen taidot ovat informaatiokuorman keskellä elävälle tärkeitä. Opettajan tulisi toimia seulana ja suodattajana. Hän antaa eväät sille, miten tämä asia opitaan. Informaatiomäärä ei riitä vaan opittava on jäsenneltävä oppimisprosessiin niin, että oppiminen etenee. Iso juttu on se, että jokainen oppii omista lähtökohdistaan. Teknologia on tässä suhteessa hyvä apulainen, koska se tarjoaa mahdollisuuksia eriyttää sekä hitaasti eteneviä että nopeasti omaksuvia.
 
Kun opiskelija innostuu, hän oppii asioita, joita haluaa oppia. Innostus voi tarttua opettajasta. Yo-tutkinnon ja useimpien kurssien välissä on niin paljon aikaa, että nuori, joka elää elämänsä hehkuvaa aikaa, ei välttämättä ulkomuistissaan muista kurssien sisältöjä. Tärkeää on, että hänellä on hyvät valmiudet valmistautua osoittamaan osaamisensa, oli tuo osoittamistilanne mikä tahansa. Osa hakeutuu jatko-opintoihin aloille, joihin ei valmenneta ollenkaan lukiossa. 
 
Minulla oli aikoinaan saksan opettaja, joka oli innostunut saksan kielestä. Oppitunnit olivat eläviä. Juttelimme paljon. Sain loppuiäkseni aarteen. Olisin ollut kovin kovin murheellinen, jos nuo oppitunnit olisivat kuluneet yo-tutkinnon viitoittamaan treenaamiseen. Kaikkihan eivät edes kirjoita kieliä. Kielitaito on niin paljon muutakin. Kulttuuriavain, vuorovaikutuksen portti, tie ihmisten luo maailmalla.
 
En halua näillä kommenteilla pahoittaa kenenkään mieltä. Ymmärrän, että opettajat pyrkivät tekemään työnsä niin hyvin kuin mahdollista – tässä järjestelmässä. Järjestelmä on aina tulkittavissa ja se voidaan nähdä eri kehyksissä. Minä yritän katsoa tässä asiaa ihmisen elämän mittakaavassa.
 
Tiedän kyllä, että joskus yksikin tutkintopiste ratkaisee. Jos itse olisin käynyt abikeväänä biologian korotustentissä, olisin nyt arkkitehti. Ratkaiseva piste. Ei harmita.
 
- ongelma: kuinka saada oppilaat tekemään sitä, mitä on tarkoitus tehdä?
Mielekkäiden asioiden tekeminen innostaa. Jos oppijoiden oma maailma tai omat tavoitteet ovat jollakin lailla mukana siinä, mitä tehdään, mielekkyys lisääntyy. Kielten opiskelussa maailman avartuminen kielen kautta on herättää kiinnostusta. Oppiainerajoja ylittävä ilmiöpohjainen oppiminen ja autenttiset aineistot voisivat antaa virikkeitä. Kannattaa kontaktoida esim. Joanna Ovaska http://twitter.com/joannaovaska ja kysellä kuulumisia Helsingin ilmiöpohjaisen oppimisen projekteista sekä Tablet-koulun http://www.tabletkoulu.fi/ sähköisen, interaktiivisen oppimateriaalin käytöstä.
 
- kuinka käy kommunikatiivisuuden vieraissa kielissä, jos oppilaita pyritään innostamaan tekniikan käyttöön myös kielten tunneilla?
Sitä teknologiaa olisi syytä käyttää nimen omaan kommunikaatioon. Teknologian käyttö ei ole vain sitä, että yksilö näprää laitetta. TVT on lyhenne sanoista tieto- ja viestintätekniikka. Jos opiskelijat tekevät yhdessä vaikkapa videon tai verkkolehden, niin aika paljon siinä pitää keskenään puhua, rakennella juttuja yhdessä. Monilla kielten opettajilla on tuttavia ulkomailla. Virtuaalivieraan saaminen Skypen kautta tai vaikkapa chatillä voi kummasti elävöittää kielten opiskelua. Samoin ystävyyskoulujen kanssa aito viestintä ja vaikka yhteisen blogin kirjoittaminen.